TIETOA DURRASTA
Täysjyvädurrajauho ja täysjyvädurrajauhoseos ovat kaksi eri tuotetta, toinen puhdas täysjyväjauho ja toinen on seos.
DURRAJAUHO ON PUHTAASTI TÄYSJYVÄDURRAA, johon ei ole lisätty muita aineita.
Täysjyvädurrajauholla onnistut joissain leivonnaisissa ilman apuaineita. Joissain tarvitsee sinun lisätä muita jauhoja taikka apuaineita kuten psylliumia ja/tai ksantaania.
DURRAJAUHOSEOS sisältää täysjyvädurrajauhoja, perunaa, tapiokaa ja psylliumia.
Durrajauoseos on yleisjauho gluteenittomaan, kotimaiset viljattomaan, riisittömään ja maissittomaan leivontaan korvaamaan vehnäjauhot.
DURRAJAUHO SELLAISENAAN KÄY EI KOHOTETTAVIIN LEIVONNAISIIN
Durrajauho sopii sellaisenaan ei kohotettaviin leivonnaisiin esimerkiksi jowar rotiin, joka on intialainen kuumalla pannulla paistettava leipä.
Jos haluat sitkoa leivonnaiseen, niin silloin kannattaa lisätä joko psylliumia tai ksantaania. Myös kananmunat auttavat sitkoon. Jowarissa jauhot sekoitetaan kuumaan nesteeseen, joka saa aikaan sitkoa.
Durrajauho on hyvä erilaisiin jauhoseoksiin lisättynä. Olen käyttänyt sitä jo vuosia erilaisissa taikinoissa antamaan juurikin tätä vehnämäistä makua ja parantamaan jauhoseoksen rakennetta sekä väriä.
Alla olevasta linkistä pääset yli neljäänkymmeneen reseptiin, joissa olen käyttänyt joko durrajauhoa tai durrajauhoseosta sekä lisätietoon durrasta ja durrajauhoseoksesta:
DURRA RESEPTIT JA TIETOA DURRASTA
DURRA ON LUONNOSTAAN GLUTEENITON JA KUITUPITOINEN
Durra on luonnostaan gluteeniton ja sopii siten keliakiaa sairastaville ja gluteeniherkille. Usein koivun ristiallergiaa potevat saattavat saada oireita kotimaisista viljoista kuten vehnä, ohra, ruis sekä kaura, jolloin kannattaa kokeilla sopiiko durra omaan ruokavalioon. Durra on hirssin kanssa sukulainen, joten jos sinulla on hirssiallergia keskustele lääkärin kanssa voitko kokeilla durraa. Minulla itselläni on lievä hirssiyliherkkyys, mutta en saa oireita durrasta.
Koska durra on runsaskuituinen (6–8 %) on se hyvä lisä päivittäiseen kuidun saantiin ja durra onkin suosittu ruuansulatus- ja vatsaoireista kärsivillä.
DURRA, MILO, JOWAR, KAOLIANG, SHORGUM JA QUINEA CORN
Durraa kutsutaan mm. nimillä milo, jowar, kaoliang, shorgum ja guinea corn riippuen missä päin maailmaa sillä leivotaan. Yleisin gluteenittomien reseptien jauhonimike on shorgum jauho. Eli löydät varmasti näitä sanoja käyttämällä lukemattoman määrän reseptejä, joissa on käytetty durrajauhoja.
DURRA KESTÄÄ HYVIN KUUMIA LÄMPÖTILOJA JA SEKOITTUU HYVIN NESTEESEEN
Durra kestää hyvin kuumaa lämpötilaa, joten leivonnaiset eivät pala herkästi ja siten se on erinomainen naan-, roti-, tortilla sekä pitaleipien sekä piirakoiden valmistukseen.
Durra on loistava lisä osaksi gluteenitonta jauhoseosta, sillä se parantaa huomattavasti leivottavuutta sekä seoksen rakennetta. Durra sekoittuu hyvin kylmään ja peräti kuumaan nesteeseen voimakkaasti vispattuna.
DURRAN MAKU ON PÄHKINÄINEN, MIETO JA MUISTUTTAA VEHNÄÄ
Keitetyllä ja paistetulla durralla on hieman pähkinäinen ja hienostunut maku. Maku on mieto ja sen vuoksi durra soveltuu monenlaiseen leivontaan ja ruoan laittoon. Maku muistuttaa täysjyvävehnäjauhoja ja se onkin erittäin hyvä lisä gluteenittomissa jauhoseoksissa imitoimaan vehnäjauhojen makumaailmaa.
DURRAN MAKU EI JYRÄÄ MUITA MAKUJA LEIVONNASSA, PARAS GLUTEENITON PIZZA
Erittäin hyviä makuyhdistelmiä durran kanssa ovat esimerkiksi tomaatti, yrtit, oliiviöljy, valkosipuli, sitruunan- ja limenmehu, pähkinät, suola, mustapippuri, kookosmaito, maito, kananmuna, marjat, kaneli, appelsiini, rusinat, taatelit, inkivääri, curry, palkokasvit, porkkanat ja monet muut juurekset sekä mausteet.
DURRAJAUHOSEOKSELLA ON HELPPO LEIPOA
Miedon maun, pehmeän koostumuksen sekä loistavan leivottavuutensa ansiosta durra sekä durrajauhoseos sopivat sekä makeisiin, että suolaisiin leivonnaisiin kuten:
- munkit, currot, donitsit
- keksit ja pikkuleivät
- täyte ja kuivakakut
- voi- ja lehtitaikinat
- pizzat, sämpylät, leivät
- täysjyvädurrajauholla voi suurustaa ruskean kastikkeen
- durrajauhosta voi keittää puuroa
- durrajauho on erittäin hyvä mm. riisipiirakoihin teffin kanssa
- durrajauho osaksi pulla-, sekä leipäjauhoseoksia
- durrajauholla voit myös leivittää
Durrajauhosta tehdyt leivonnaiset kestävät hyvin kuumaa lämpötilaa ja pitkiä paistoaikoja, joten sitä usein käytetään mm. gluteenittoman pitsan ja uppopaistettavien sekä suoraan paistinpannulla valmistettavien tuotteiden raaka-aineena.
Durrajauhoseoksella voit leipoa käytännössä kaikki vehnäjauhoreseptit. Käytä durrajauhoseosta rasvaisiin taikinoihin noin 1:1 ja muihin noin 3/4. Kokeilemalla löytyy sopiva määrä. Durrajauhoseos turpoaa hyvin, joten taikinan alustusvaiheessa kannattaa hieman turvottaa taikinaa. Esimerkiksi pannukakut ja lettutaikina kannattaa antaa turvota noin 15-30 minuuttia ennen paistoa.
DURRAN RAKENNE ja VÄRI MUISTUTTAVAT VEHNÄJAUHOJA
Hienojakoinen ja pehmyt jauho, jolla on erittäin hyvät leivontaominaisuudet. Sen pinta sopivasti liisteröityy keittäessä ja siten antaa gluteenittomille tuotteille paremmat leivontaominaisuudet sekä sitkon.
Mikäli teet pullaa täysjyvädurrajauhosta lisää siihen mukaan jotain tärkkelystä ja psylliumia. Suosittelen pullaan durrajauhoseosta, sillä se sisältää nämä edellä mainitut apuaineet. Pullaan taikinan tulee olla löysä, jotta lopputulos on pehmeä. Pakasta heti kun on jäähtynyt ja mikro lämmitä.
Loistava ominaisuus durrassa on että paistinpannulla ja uunissa paistetut tuotteet saavat pintaan mukavan rapean koostumuksen, miellyttävä sitkomainen purutuntuman kuten vehnäjauhoilla leivotuilla leivonnaisilla.
DURRA ON KOTOISIN AFRIKASTA, ENITEN VILJELLÄÄN USA:SSA
Durra on U.S.A:n kolmanneksi ja maailmalla viidenneksi tuotetuin viljalaji, joka alkuperä on Afrikasta. Afrikasta durra on levinnyt tuhansia vuosia sitten Lähi-idän ja Aasian kautta Arabian niemimaalle, Intiaan ja Kiinaan, joissa jauho on edelleen peruselintarvike. Sen suosio kasvaa Amerikassa ja muualla maailmaa yhtenä tärkeimpänä runsaskuituisena gluteenittomana jauhona. Durraa löytyy maailmasta ainakin 27 eri lajia.
DURRAA SAA VIRTASALMEN NETTIKAUPASTA JA K-RYHMÄN KAUPOISTA
Suuria tuottajamaita ovat Nigeria, USA, Etiopia, Sudan, Meksiko, Intia, Argentiina, Chile ja Brasilia. Durra on hiljalleen rantautumassa Euroopan eteläosiin, sillä se kestää erittäin hyvin kuivia ja kuumia olosuhteita. Suomessa durrajauhoja ja durrajauhoseosta saa Virtasalmen viljatuotteelta ja ne tulivat markkinoille alkukeväästä 2023. Durrajauhoja voi löytää myös etnisistä kaupoista sekä netin kautta tilattuna. Durrajauhoseosta saa Virtasalmen nettikaupasta sekä mm. K-ryhmän myymälöistä (kysy kauppiaalta). Virtasalmen Viljatuotteen Gluteeniton Durrajauho tulee EU:n alueelta.
DURRAN ULKONÄKÖ
Durra kasvaa korkeaksi ja sen lehdet muistuttavat maissinlehtiä. Sen jyvät ovat suurin piirtein samankokoisia kuin tattarinjyvät. Durran jyvät ovat pieniä pyöreähköjä palloja, joiden keskellä on tumma pilkku. Durraa on olemassa vaalean beigen, punaisen ja mustan sävyjä. Yleisin markkinoilta löytyvä durra on valkoista durraa, joka on väriltään vaalean beigeä. Punaisen ja mustan sävyisiä jyviä on vaikeampi löytää. Virtasalmen Viljatuotteen durra on valkoista eli vaalean beigeä väriltään.
Kuva: Wikipedia
MIHIN MUUHUN DURRAA KÄYTETÄÄN KUIN LEIVONTAAN?
Durran kasvin rungosta jalostetaan durrasiirappia, saman tyyppisesti kuten ruokosokerista. Durrasta valmistetaan juomia ja sen jyviä voi idättää. Durranjyviä voi popata kuten pop-cornia. Durraa käytetään karjanrehuksi ja biopolttoaineeksi. Durra onkin erittäin monipuolinen ja moneen soveltuva heinäkasvi sekä vilja.
DURRA RAVINNONLÄHTEENÄ?
Durra on hyvä kasviproteiinin- ja kuidunlähde. Se sisältää mm. magnesiumia, rautaa, kuparia, b-vitamiina, niasiinia ja seleeniä. Durran alhainen glykeeminen indeksi tekee siitä hyvän vaihtoehdon verensokerin hallintaan. Jotkut durralajikkeet sisältävät runsaasti antioksidantteja. Eniten antioksidantteja löytyy punaisesta ja mustasta durrasta.
DURRAN YMPÄRISTÖMERKITYS
Koska durran viljely on mahdollista kuivissa ja kuumissa olosuhteissa se nähdään nykyisin ekonomisesti ja ympäristön kannalta kestäväksi vaihtoehdoksi. Durra nähdäänkin ilmaston lämpenemisen takia tärkeänä viljana ja todennäköisesti tulevaisuudessa sen viljely ottaa sijaa muilta viljalajeilta.
Linkit:
HELENA KEMPPAINEN 