Hei kaikille Ruokametsäläisille!

Viisi vuotta sitten hankimme kiinteistön Päijät-Hämeestä ja suurin osa vapaa-ajastamme on kulunut paikan remontointiin sekä pihatöihin. On sävytetty hirsiä, sisustettu mökkejä, tehty salaojat, poistettu tontille päätyvä sähkötolppa, vedetty maakaapelit rinteeseen, jotta saadaan mäen päälle sähköt. Viime kesänä tehtiin sisäsuihku ja vessaremontti sekä päämökin eteen terassi.

Jo ensimmäisenä kesänä aloitettiin entisen omistajan tontille jättämiin muutamaan lavaan istuttamaan syötäviä kasveja. Esimerkiksi mansikkaa, ruohosipulia, salaattia, lehtikaalia ja sellaista mitä itse näin ruokarajoitteisena pystyn syömään.

Sen jälkeen innostuin istuttamaan hedelmä-, ja jalopuita ajatuksena saada aikaan arboretum tuleville sukupolville.

Viime vuonna rupesin selaamaan YouTube videoita ja yhä useammin löytyi Food Forest aiheisia, joista huomasin, että meillähän on kuin itsestään alkanut sellainen alue syntymään. Innostuin, niin, että perustin kuukausi sitten aiheen ympärille Facebook-Ryhmän nimeltä RuokaMetsä.

Mennään sitten ihan tämän artikkelin aiheeseen, jonka loin esitelläkseni paikkaa Janne Lassilalle, jolla on yritys nimeltä Suutarhuri. Olin pyytänyt häneltä parin tunnin konsultaation, sillä halusin viedä ruokametsäni uudelle tasolle. Tämä on ensimmäinen esittely paikastamme ja jatkossa saatan tehdä artikkeleita siitä mitä kaikkea suunnittelemaamme saadaan toteutettua.

Lämpimästi tervetuloa kurkistamaan tontillemme!

Ruokametsäläisin terveisin,

Helena

TONTIN YLEISKUVAUSTA

Tontin koko on vähän vajaa kaksi hehtaaria ja käsittää ranta-alueen, jolla sijaitsee tontin kaikki rakennukset. Tontilla pihapiirin takana on rinnepelto ja kallion päällä rinteen yläosassa mäntymetsää. Yllä oleva kuva on otettu mäen päältä jonka edessä on pelto, ruokametsä, pihapiiri ja järvi. Taakse ja oikealle sivulle jää metsää. Tontti on etelä-länsi rinnetontti. Yllä oleva kuvan ylä vasen kulma osoittaa etelään. Kesällä alueelle paistaa aurinko koko päivän.

Metsässä on mäntyjä, koivuja, pihlajaa sekä pajua. Metsäalueella kasvaa luonnonvaraisena lisäksi tammi- ja leppäpuita. Metsässä kasvaa mustikkaa, puolukkaa ja muuta tyypillistä mäntymetsän kasvillisuutta. Kallionpäällä on jäkälää sekä sammalta, mutta sienet eivät ilmeisesti kasva kovin hyvin, kun on kesällä kuuma alue. Jonkin verran on löytynyt kanttarelleja. Tontin vasemmassa laidassa on kivikkoalue, jolla kasvaa villivadelmaa, sinivuokkoja ja maljasieniä.

Yllä näkymä pihalta ruokametsäalueelle, pellolle ja mäen päällä olevaan metsään. Kuvassa on kukkapenkki, johon on istutettu peikonpähkinäpensas pari vuotta sitten. Ensimmäisenä talvena siitä paleltui muutama oksa, mutta kasvi teki uutta kasvustoa hyvin viime kesänä. Kuva kesältä 2022. Pelto on ollut tähän asti yhdellä maanviljelijällä vuokralla, mutta tulevana kesänä otamme sen kokonaan itselle käyttöön. Suunnitelmia on laajentaa ruokametsää pellolle.

Tontin oikean reunan naapurin ja meidän tontin välissä on toissa kesänä rakennettu korkea risuaita ja havupuita istutettu näkösuojaksi, sillä rantasaunamme sijoittuu lähelle naapurin tonttia. Tämän saunan remonttia on kuvattu Instagram-tililläni nimeltä Muikkulassa. Saunan erikoisuus on kylpyamme, joten jos sellainen kiinnostaa kannattaa käydä katsomassa.

Toiveena on tähän risuaitaan meidän puolelle istuttaa lisää ikivihreää kasvillisuutta, jotta jossain vaiheessa risuaita voidaan antaa luonnollisesti lahota paikalleen. Risuaita toimii myös öttiäisten talvisuojana. Olemme myös miettineet voisiko tätä risuaitaa käyttää köynnöskasvien tukena. Esimerkiksi kiinanlaikkuköynnös, joka tekee kiivin näköiset pienet hedelmät. On myös olemassa japaninlaikkuköynnös, joka olisi vaihtoehto.

Keväällä saapuvat hanhet, kurjet, joutsenet ja muut linnut, jotka ovat tähän mennessä pysyneet peltoalueella, lukuun ottamatta pikkulintuja, jotka ovatkin toivottuja ruokametsän alueelle. Hanhet poikasten syntymän jälkeen ovat aikamoinen riesa ranta-alueella, sillä tulevat syömään pihalla olevaa nurmikkoa. Olemme kuitenkin alkaneet tottua niihin ja ne ulosteellaan lannoittavat pihanurmea hyvin, sillä huuhtelemme jätökset nurmen sekaan.

Kuvassa etualalla peltoa, 2 vuotta vanha ruokametsä ja näkymä pihan kautta rantaan. Kuva otettu syksyllä 2022.

Ruokametsään on syksyyn 2023 mennessä istutettu omena-, päärynä- ja luumupuita, pihlajanmarja ja kirsikkapuita. Marja-aroniaa, musta- ja valkoherukoita. Tankoparsaa, piparjuurta, monivuotisia yrttejä, mansikoita, raparperia sekä merikaalia. Lisäksi joka kesä on ollut yksivuotisia vihanneksia lavakauluksissa. Suurin osa hedelmäpuista on istutettu 2020 – 2023. Yksi puista on vajaa 10 vuotta vanha. Olen laskenut, että meillä taitaa olla jo15-16 hedelmäpuuta.

Hedelmäpuita on muuallakin tontilla ei ainoastaan ruokametsäalueella. Luetteloin kasveja ja niille on tarkoitus laittaa ensi kesänä kyltit, kun en millään jaksa niitä enää muistaa ulkoa. Lisäksi minulla on puhelimeen asennettu äppi, johon niitä tallennan. Suosittelen sellaisen asentamista heti, ei sitten kun kasveja on jo yli 100 erilaista. Onneksi olin säilyttänyt kaikki kasvilappuset.

Ajatus on lisätä kesällä 2024 puiden ympärille eri ruokametsään tyypillisiä kerrostumia, jotta saadaan ainakin 6 kerrosta ja saarekkeet. Korkeimmat latvuspuut tulevat tontin reunamille erityisesti pohjoiseen rinteeseen, sillä olemassa oleva ruokametsä on mäeltä avautuvan maiseman edessä ja järvinäkymää ei haluta peittää liian korkeilla puilla.

Ruokametsän yksivuotiset ja osa monivuotisista syötävistä kasveista on istutettu lavakauluksiin. Tähän mennessä on kasvatettu mm. mansikkaa, ruohosipulia, salaatteja, kurkkuja, tomaattia, sipulia, parsakaalia, tankoparsaa, kesäkurpitsaa, minttua, rosmariinia, oreganoa sekä montaa muuta yrttiä. Juureksista on vähemmän kokemusta, mutta on kokeiltu violettia perunaa ja piparjuurikin jo yhdessä penkissä. Viime vuonna oli avomaalla vesimeloni, mutta se kerkesi tennispallon kokoiseksi ennen kuin syksyllä paleltui. Koristekurpitsat vaelsivat toissakesänä pitkin peltoa ja satoa tuli hyvin.

Kuva otettu syksyllä 2023 ja ruokametsän rakennusta tapahtunut neljä kesää. Oikeassa reunassa olevaan lavakaulukseen istutettu kesällä 2023 viisi tankoparsaa, jotka lähtivät kasvuun. Ruokametsän ja pihan välissä on ajotie pihaan saakka ja ojan yli silta. Vesi johdetaan pumpulla järvestä.

Syksyllä 2023 satoa saatiin vanhemmista omena-, kirsikka-, ja päärynäpuista. Luumupuut eivät vielä tuottaneet satoa. Tähän mennessä suurin sato on tullut yksivuotisista vihanneksista, monivuotisista yrteistä ja mustaherukkapensaista.

Poikittaisnäkymä ruokametsään sisäänajotieltä käsin. Kuva otettu aamulla itä-kaakkosuunnalta. Ruokametsän jatkeena (tässä kuvassa jää taakse) on jalkapallokenttä ja sen päässä varasto. Ajatus on jalkapallokentän yläpuolelle mäkeen jatkaa ruokametsäaluetta.

Paikka sijaitsee puhdasvetisen järven rannalla ja on erittäin aurinkoinen. Tontille paistaa aurinko aamusta iltaan ja kuumina kesäpäivinä on ruokametsää pitänyt kastella. Tulevaisuudessa ajatus on, että kun hedelmäpuut kasvavat tarpeeksi kokoa ei alempia kerroksia tarvitsisi kastella, ellei ole todella kuiva kesä. Ajatus on pikkuhiljaa kattaa puiden ympärille laajempia alueita ja vähentää nurmikkoaluetta.

Yllä on kuva järveltä tontille. Järven rannassa kasvaa kapea kaistale järvikaislikkoa, jota olemme niittäneet talvella, jotta se ei aiheuttaisi rantaan humusta. Järvi on tonttimme kohdalla hiekkapohjainen.

Näkymä etuterassilta sisäänajoon, jonka varrella vasemmalla sijaitsee ruokametsä. Tuijat istutettu, jotta olisi talvimielenkiintoa sekä tuulensuojaa järveltä päin. Lisäksi halutaan ajotielle näkösuoja. Toive on, että ruokametsään voisi mennä ja sisääntulosta sinne ei näkisi tieltä sekä naapurista. Osittainen näkymä ruokametsästä järvelle ja omaan pihaan halutaan säilyttää.

Timanttituijat ja niiden välissä olevat Tuurenpihlajat ovat kauniita syksyn väreissä ja luovat ryhtiä sisääntuloon.

Talvinäkymä mäen päältä pellon yli ruokametsään, pihaan ja järvelle. Ruokametsään ei haluta liian korkeita puita, jotta näkymä järvelle säilyy. Ruokametsä voi kuitenkin olla sen korkuinen, että rakennukset jäävät lähes kokonaan niiden taakse. Näin muodostuu näkymä mäeltä järvelle mahdollisimman kauniiksi ja rentouttavaksi. Olemme miettineet, että pellolle voisi pikkuhiljaa kylvää lisää luonnonkukkia ns. kukkaniitty. Ajamme kesäisin sinne polkuja ruohonleikkurilla ja ympyrän muotoisia levähdysalueita, joihin voisi kuhunkin istuttaa jonkin alueen.

Mäen päällä on kaksi oleskelunäköalapaikkaa, puistonpenkki ja ruokailualue. Ajatuksena on myös rakentaa mäelle laavu, jossa voi viettää syksyllä ja talvella nuotiohetkiä.

Mitä kasvillisuutta ja maastonmuokkausta on suunnitelmissa tälle ja tuleville vuosille. Suuntaa-antava lista joka saattaa muuttua matkan varrella, kun aina ihastuu johonkin uutuuteen.

• Mulperi
• Pensasmustikkaa, kestää puolivarjoa,
• Pähkinäpensaita/puita, ainakin herttajalopähkinä ja saksanpähkinä
• Sembramäntyjä, jotta saadaan pinjansiemeniä
• Viinimarjaköynnöksiä
• Lisää päärynä, luumu ja kirsikkapuita
• Marjasinikuusama (hunajamarja), haskap, puolivarjo tai aurinkoinen
• Lakka, näitä saa Kajaanista ja haen todennäköisimmin kesällä 2024
• Karviainen (punainen), kasvaa varjossa paremmin kuin kovassa auringonpaisteessa
• Punainen viinimarja, puolivarjossa tai auringossa
• Musta viinimarja, lisää omaa lajiketta, kasvaa puolivarjossa
• Jalostettuja karhunvattu ja vadelmapensaita metsän reunaan
• Hedelmäpuiden alle ja väleihin syötävää aluskasvillisuutta
• Syksyyn väriloistetta
• Ikivihreää kasvillisuutta lisää, jotta saadaan talvimielenkiintoa
• Kvitteni? Japaninruusukvitteni? Sitruunan makuinen hedelmä, johon ihastuin Gastromessuilla
• Kiinanlaikkuköynnös/Japaninlaikkuköynnös, eli minikiivi
• Metsämansikka päämökin taakse kaareen, kestää varjoa.
• Aronia, voi kasvaa liian korkeaksi, ei liian lähelle hedelmäpuita,
• Purppuravadelma, keltainen vadelma
• Marjatuomipihlaja (saskatoon), ei liian lähelle hedelmäpuita, kasvaa hitaasti noin 3 metriin
• Tyrni, piikitön

TONTIN MUIDEN ALUEIDEN KUVAUSTA

Tontilla on myös muita alueita, jonne on istutettu mm. tsaarin poppeli, hevoskastanja, hopeakuusi, alppiruusuja, tuijia, vuorimäntyjä, metsäkuusia, pihtoja, hortensioita, pihlajia, koristeomenapuita, syreenipensaita, juhannusruusuja ja lukemattomia muita monivuotisia havuja, kukkia, heiniä ja maanpeitekasveja.

Tontilla on hyvä maaperä, sillä kaikki tuntuu lähtevän hyvin kasvuun. Lisäksi meillä on kompostimultaa sekä puuhaketta saatavilla ja niitä käytetään kasvien ravintona. Muutamalle viime syksynä istuttamalle hedelmäpuulle laitoin kalkkia istutuskuoppaan, kun sain sellaiset ohjeet Hirvisalmen puutarhalta.

Kesällä 2024 on suunnitelmissa rakentaa pihapiiriin keittiöpuutarha ja grillialue, josta saataisiin myös syötävää.

Muut alueet ovat pihaan saapumis alue parkkipaikkoineen. Näille alueille aiotaan myös lisätä kasvillisuutta kerroksiin. Alueet ovat:

Moottorivaraston alue, jolla on vuorimäntyjä, tuijia, katajia ja kuusia rajaamamassa meidän ja naapurin tontit sekä luomassa näkösuojaa. Alueella on kirsikka- ja luumupuu sekä muuta monivuotista kasvillisuutta. Alue on aurinkoinen.

Moottorivaraston ja rannan välissä on Itäinen puutarha-alue, joka on risuaidattu, jotta saadaan näköeste naapuriin. Risuaita toimisi hyvänä telineenä kiipeäville köynnöskasveille. Maaperä erittäin hedelmällinen. Alueella pestään kesällä pyykkiä ja siellä on myös pyykkiteline, jonka haluaisin jotenkin näkösuojata. Suurin osa tästä alueesta on nurmikkoa.

Ranta-alue (yhteensä noin 100 m), osittain luonnon hiekkarantaa ja osittain meidän itse tekemää hiekkaranta-aluetta. Rannalla on kaksi erillistä laituria. Ranta-alueelle on istutettu joitain maanpeitekasveja. Rannalla on mäntyjä, koivu sekä pihlaja. Ranta-alueelta kaadettiin useita puita ja siistittiin alue, kun ostettiin kiinteistö. Aikaisemmin järvinäkymä oli lähes peitossa. Rantaviivalla on lasten hiekka uimaranta-alue, jossa voi pienetkin lapset kahlata sekä uida. Ranta on siltä kohden matala.

Rantasauna-alue, jolla kasvaa näkösuojana kuusi, jota leikataan sopivan korkuiseksi. Rantasaunassa on terassi, jota laajennetaan kesällä 2024 ja rakennetaan portaat saunanlaiturille saakka. Terassin reunamat on tarkoitus maisemoida eri kasvillisuudella.

Läntinen kivikkopuutarha-alue, jolla kasvaa nuorta leppää, vadelmaa, koivua, marjapensaita, raparperiä ja siellä on myös alue, johon kasataan risuja. Alueelta kaadettiin noin 10 isoa puuta, koska olivat huonokuntoisia.

Vierasmökin ja päämökin välinen alue, jossa pensaita, pensasmustikkaa, nuori vaahtera sekä hopeakuusi. Lisäksi alueelle on istutettu pitkäneulainen mänty, joka nimeä en muista.

Savusaunan ympäristö, jonka rannan puolella on näköala-alue. Odottaa mitä keksitään.

Paljuterassin alue, jonka reunalla on kukkapenkki, jossa vaahtera, pioneja, tuijia, hortensioita sekä muita monivuotisia kukkia.

Vierasmökin tausta. Nurmikolla ja sinne voisi istuttaa jotain mökin ja ojan väliin.

Päämökin tausta, jolla on kaaren muotoinen sepelialue sekä sitä reunustava kivi/turvekaari. Tähän voisi istuttaa jotain varjossa viihtyvää kasvia.

Päämökin, miljoonavaraston, puuvaraston, vessan, rantasaunan, lasten kioskin ja huvimajan keskelle jää ns. keskipiha-alue, meidän piazza.