RÖSÄHTÄNYT VILJATON JA VEGAANI RUSINAKAKKU

Välillä pitää irrotella ja kokeilla uutta ilman sen kummempaa suunnittelua ja lopputulos on arvaten yllätys.

Olen käyttänyt menestyksellisesti tapiokakiisselimenetelmää pullan sidosaineena ja kakut ovat jääneet kokeilematta. Mielessä on pyörinyt bostonkakku, mutta koska en voi syödä kanelia, sen tekeminen on tuntunut turhauttavalta.

Odotan päivää, että koivun siedätysohjelma on ohi ja tämä ihana mauste palaa elämääni. Sitä ennen, syön kanelipullaa vain unelmissani.

Onneksi unelmat ovat rajoittamattomia, joten teen usien matkoja makumaailmaan, silmät ummessa, sekä kuola valuen. Niin ja saanhan syödä omatekoista pullaa, elämä ei ole hassumpaa.

Taipaleella blogistiksi olen oppinut, että kirjaan raaka-aineet ja valmistusohjeen siltä varalta, että syntyy jotain hyvää muille jaettavaa. Lisäksi napsin kännykällä kuvia ja toivon, että onnistaa.

Tässä kohden tänään ajattelin, että jätämpä riisijauhot pois, niin saadaan reseptistä viljaton.
Makua antamaan heitin sekaan roiman kasan luomurusinoita.

Tänään oli yksi niistä päivistä, että jo kakun uunissa ollessa tajusin, että nyt tulee namia maultaan. Sen tietää tuoksusta, joka hiljalleen leijailee uunista ulos.

Syntyisikö tästä viljaton, ksantaaniton, psylliumiton ja vegaani rusinakakku!

Maku ja tuoksu eivät kuitenkaan riitä, vaan kakun on pysyttävä kasassa vuoasta ottaessa. Pieni lässähtäminenkään ei haittaa, jos rakenne on suutuntumaltaan miellyttävä.

Kokeilin kiisselimenetelmää ensimmäistä kertaa kakkuun ja kuinkas kävikään?

Maku ja rakenne aivan loistava, mutta kakku rösähti, kun kumosin sen pöydälle!

Tämä on bloggarin arkea. On erittäin harvinaista, että jokin resepti onnnistuu kaikilta osin ensimmäisellä kerralla. Nyt on jäljellä enää rakenteen kasassa pitäminen, muut asiat kohdallaan.

Tein tämän jutun kannustaakseni sinua yrittämään uudelleen ja uudelleen, kunnes tulee se hyvä kakku!

Osallistun mielelläni kanssasi keskusteluun, joten älä epäröi jättää viestiä.