Hei Salla,
olin kuolannut Pinterestissä pari viikkoa omenastrudeleiden kuvia sekä reseptejä. Sitten sain RuokaRajoitteiset ryhmässämme sinulta haasteen ja pyynnön tehdä luontaisesti gluteenittoman filotaikinan. Se oli potku tähän kokeiluuni. Tässä yhdistäisin sekä sinun toiveesi, että oman mielitekoni.
Kiitos sinulle, onnistuin saamaan aikaan makoisan strudelin. Strudelit ovat parhaimmillaan heti lämpimänä.
Jätin yhden pöydälle yöksi, sillä halusin nähdä mitä kuorelle tapahtuu. Sehän oli rapea vielä seuraavana aamuna. Eli nyt olen syönyt kolme strudelia eilisen illan jälkeen.
Perinteisiin Strudeleihin tarvitaan erittäin venyvä vehnätaikina, joka on läpinäkyvän ohut. Ilman gluteenia lähes mahdoton missio, sillä taikina venytetään käsin läpinäkyväksi.
Kaupan filotaikina on silkkipaperin ohutta ja kun selaisin nettiä joku mainitsi, että kotitekoinen filotaikina on aina paksumpaa kuin kaupan, sillä kaupan taikinat ovat teollisesti kaulittuja koneen avulla. Okei, tämä vähän helpotti, sillä tähtäisin vain paperinohueen taikinaan, en silkkipaperiin, koska siihen ei pysty kukaan muu kuin teollisuuskone.
Onnistuin myös filotaikinassa ja teimme niistä kevätkääryleitä. Nämä ne vasta rapeita olivatkin.
Taikinan piti olla ohuen ohutta ja se oli haaste, mutta onnistui!
Näin se tapahtui:
Elättelin toiveita, että pääsisin lähelle onnistumista jollain kikkavitosella. Mutta millä ihmeellä sen tekisin?
Koska en ollut koskaan ennen tehnyt filotaikinaa rupesin selaamaan nettiä ja etsimään olisiko kukaan tehnyt paperinohutta taikinaa jollain muulla kuin venytysmetodilla.
Löysin sattumalta sivut, joilta löytyi ohje miten tehdä paistinpannulla ohutta Marokkolaista taikinaa nimeltä Warka. Videolla taikina tehtiin vehnäjauhoista, mutta mikä oli mielenkiintoista? Taikina paistettiin paistinpannulla kuuman veden päällä, eikä sitä venytetty ollenkaan.
Tästä syntyi idea, että jospa minäkin kokeilisin luontaisesti gluteenittomana tehdä taikinan paistinpannulla. Näin sitä ei tarvitsisi venyttää!!!!
Kokeilin muutaman taikinan, mutta ei pysynyt paistinpannulla keiton jälkeen kasassa. Tein muuten samanlaisen taikinan, mutta minulla oli käytössä luontaisesti gluteenittomat jauhot, ei vehnäjauhot. Oli vielä keksittävä jotain muuta.
Tein vielä yhden taikinan, jonka reseptin suunnittelin erilaiseksi, kuin videon Warka-taikinan. Keitin ja alustin taikinan ohueksi velliksi. Lisäsin kuumaan velliin lisää jauhoja ja vettä. Ei vieläkään pysynyt paistinpannulla keiton jälkeen hyvin kasassa.
Piti keksiä vielä jotain. Taikina nimittäin tarttui paistinpannuun, vaikka se oli teflonpintainen.
Sitten ajattelin, että kokeilen onko ongelma paistinpannussa vai taikinassa ja loppupeleissä se oli kiinni paistinpannusta ja taikinasta molemmista. Piti vaihtaa paistoalustaa ja lisätä taikinaan perunajauhoja yksi rkl lisää.
Siis taikina oli kiinni yhdestä ruokalusikallisesta perunajauhoja. Uskomatonta!
Onneksi kotoani löytyy uunivuoka, johon ei yleensä ikinä tartu mikään. Siinä on teflonpinta ja sillä saisin suorakaiteen muotoisen levyn. Pyöreä tuntuikin väärältä mallilta.
Jihuu!!!! Taikina pysyi kasassa ja sain upean silkinohuen levyn. Lähti irti vuoasta kuin unelma. Se oli siinä.
Kokeilin tehdä toisen vähän isomman ja sekin onnistui. Lopulta sain tehtyä koko vuoan kokoisen levyn.
Tämä taikina ja metodi toimi. Tein siis hieman paksumman taikinan ja siitä kevätkääryleitä.
Arvaa olinko onnellinen! En muista milloin olisin niitä viimeksi syönyt.
HUOM! Kun kokeilet tätä taikinaa, niin joudut ehkä säätämään sekä paistoalustaa, paistoaikaa että taikinan paksuutta. Mitä ohuemman taikinakerroksen saat pellille, sitä silkkisempää levystä tulee ja sitä nopeammin se paistuu. Voit siten itse määrittää mihin tarkoitukseen teet taikinan. Strudeleissa ja kevätkääryleissä taikina voi jäädä paksummaksi ja filotaikinan tyyppisissä resepteissä tietenkin ohuemmaksi.
LISÄHUOMIO! Tämä taikina vaatii kärsivällisyyttä, joten jos ensimmäinen levy ei onnistu, niin älä anna periksi. Kannattaa ensin tehdä hieman paksumpi levy ja jos sen saa irti alustasta kannattaa kokeilla ohuempaa, kunnes saa silkin ohuen filotaikinalevyn.
Jos olet tekemässä sellaista ohutta filotaikinalevyä, niin anna levyn hetken aikaa kuivahtaa liinan päällä ennen kuin peität sen. Näin se ”ilmaantuu” ja muuttuu silkkiseksi.
LUONTAISESTI GLUTEENITON STRUDEL- JA FILOTAIKINA
Resepti: Helena Kemppainen
Tarvitset taikinaan:
- 1.5 dl vettä
- 40 g maidotonta margariinia tai voita
- 3 rkl tapiokatärkkelystä
- hippusen suolaa
- 1.5 dl täysjyväriisijauhoja
- 1 – 1.5 dl tapiokatärkkelystä
- 0.5 dl vettä
- 3 – 5 rkl perunajauhoja
Omenastrudelin täytteeseen tarvitset:
- 40 g maidotonta margariinia tai voita
- 1 dl tapiokatärkkelystä
- 3 pehmyttä kivetöntä ja pieneksi pilkottua taatelia
- (0.5 dl muskovadosokeria, voi jättää pois)
- 1/2 tl kanelijauhetta
- 0.5 dl rusinoita
- 1 rkl rommia rusinoiden ja taateleiden liottamiseen
- noin 500 g omenaviipaleita
- 2 rkl sitruunanmehua
- 3 rkl sulatettua maidotonta margariinia tai voita tortun päälle
- tomusokeria koristeeksi
- kermavaahtoa, jäätelöä, kookoskermavaahtoa tai jotain muuta haluamaasi lisuketta
Sekoita kaikki ainekset keskenään ja keitä kattilassa kunnes tärkkelys on saostunut. Siirrä levyltä ja anna jäähtyä. Täyte on valmis käytettäväksi.
Taikinalevyn valmistusohje:
- Mittaa paksupohjaiseen kattilaan 1.5 dl vettä, 3 rkl tapiokatärkkelystä, 40 g margariinia ja suola.
- Laita levy kuumenemaan ja vatkaa koko ajan kunnes seos alkaa paksuuntua. Nosta levyltä ja jatka vatkaamista noin 1 minuutti.
- Kaada seos metalliseen leivontakulhoon.
- Lisää taikinaan loput jauhot sekä vesi. Vatkaa tasaiseksi löysäksi massaksi.
- Voitele teflonpintainen keskikokoinen uunivuoka öljyllä ja pyyhi hyvin talouspaperilla. Öljyä ei saa jäädä liikaa vuoan pintaan, muuten taikina ei levity tasaisesti.
- Laita 10 litran kattilaan vettä noin 2-3 litraa ja anna kiehua kuumaksi. Säädä lämpötilaa siten, että vesi kiehuu hiljalleen, mutta ei liian lujasti.
- Levitä todella ohut kerros taikinaa siveltimen avulla uunipellille. Mitä ohuemman kerroksen saat levitettyä, sitä ohuemman taikinalevyn saat aikaan. Eli filotaikinaan todella ohut ja omenastrudeliin paksumpi.
- Nosta pelti kattilan päälle ja ”keitä taikinalevyä noin 3-5 minuuttia”, kunnes se on kokonaan hyytynyt ja alkaa irrota reunoilta. Siirtele levyä kattilan päällä, jotta reunatkin kypsyvät. Usein ensimmäinen levy epäonnistuu, joten jatka sitkeästi eteenpäin. Jos ei millään onnistu, niin joudut säätämään taikinan paksuutta tai paistoalustaa.
- Kun taikina näyttää siltä, että siitä alkaa kuultaa läpi ja se hieman irtoaa reunasta, on levy valmis. Nosta pois kattilan päältä ja varo kuumia vesiroiskeita pellin alla.
- Anna ihan hetki jäähtyä (noin 1 min.) ja varovasti irrota taikina pellistä.
- Nosta leivin liinalle tai leivinpaperille ja anna jäähtyä.
- Taikinasta tulee neljä levyä, joten toista paistaminen.
- HUOM! Jos teet filolevyjä, niin anna niiden hetki ilmaantua, ennen toistensa päälle latomista. Ladoin levyt ilman välipaperia ja ne eivät tarttuneet toisiinsa, kun käytin ne tunnin sisään. Jos et käytä levyjä heti, laita niiden väliin leivinpaperi ja siirrä ne lisäksi muovipussiin muuten ne kuivuvat. Levyt säilyvät jääkaapissa noin 3 – 4 päivää.
Toivottavasti saat näistä itsellesi ja erityisesti baklavaan sopivat levyt. Kiitos haasteesta ja nyt seuraavan koitoksen pariin.
Lämpimäisterveisin,
Helena
Kuvia matkan varrelta:
Tässä vielä kuvasarja siitä miten strudel syntyi. Strudelien pinta kannattaa voidella rasvalla ennen uuniin laittamista, jotta pinta pysyy kauniin värisenä ja ruskistuu rapeaksi. Paistoin niitä 200 C uunissa 30 minuuttia. Tämän jälkeen nostin lämpötilaa 250 C ja laitoin uunin ylälämmölle. Nostin pellin yläosaan uunia ja ruskistin strudeleita vielä 5 min.
Intohimonani on rikkoa rajoja ja muokata maistuvia reseptejä ruokarajoitteisille ja tämä oli mielestäni todella hauska, mutta erittäin vaativa haaste.
Tekijänoikeuslain nojalla toivon, että kunnioitat reseptikeksintöjäni, kuviani ja tekstejäni, joiden suunnitteluun ja toteutukseen on kulunut valtavasti aikaa sekä taloudellisia resursseja. Reseptit, kuvat, tekstit ja videot ovat omaisuuttani, joten ethän kopioi niitä ilman lupaani.
HELENA KEMPPAINEN 