Kyllä, tämä artikkeli ja suklaiden maistelu on odotuttanut sopivaa hetkeä, sillä nyt on kysymyksessä todellinen maun fysiologinen testi ja sitä ei voinut tehdä huonoissa olosuhteissa, eli huonossa ruumiin ja mielentilassa.

Kesäkuun puolessa väissä sain eteeni tällaisen lähetyksen:

Kysymyksessä on Laatusuklaan suklaakerhon tyyppinen postitoimitus, joka tuli minulle testattavaksi.

Olin tutustunut Laatusuklaan perustajaan Jarkko Karhuseen Ruokarajoitteiset ryhmässämme ja bongannut hänen suklaansa sitä kautta. Minusta sekä suklaat, että koko hänen yrityksensä toiminta oli mielenkiinoista ja halusin tutustua tähän lähemmin.

Otin häneen yhteyttä Mesen kautta ja kysyin voisinko testata hänen suklaansa. Lupasin, että mikäli suklaat sopivat minulle ja miellyttävät maullaan, niin teen siitä jutun blogiini. Hän oli heti mukana ja aikoi lähettää suklaat kotiini.

Hassu yhteensattuma oli, että kun lähetys tuli, niin olimme samalla viikolla lähdössä mieheni kanssa Ouluun. No, sovin heti haastatteluajan Jarkon kanssa ja hän kertoikin minulle kahvikupposen äärellä, yhdessä Oulun monista ihanista kahviloista (Rooster), mistä hänen suklaissaan on kyse ja miten hän päätyi alalle.

Jarkko on ollut perustamassa Suomeen Suklaayhdistystä vuonna 2005. Samaan aikaan hän teki uraa IT-puolella. Suklaa oli intohimoinen harrastus. Sitten hän jäi työttömäksi, kuin niin moni muukin alalla ollut Oulussa. Silloin hänen lapsuudesta asti ollut haave nousi pintaan.

Hän halusi tehdä töitä elintarvike-alalla ja erityisesti suklaan maahantuonti kiinnosti. Jarkko on yksi Suomen 2000 ihmisestä, joille Kela myönsi kansalaispalkkakokeilun ja sen turvin hän uskalsi perustaa yrityksen ja kokeilla miten siinä onnistuisi.

Alku on näyttänyt lupaavalta, sillä laatusuklaille tuntuu olevan kysyntää Suomessa. Jarkko keksi oivan jutun, sillä  hän perusti verkkokaupan ja suklaakerhon. Näin suklaa on helppo toimittaa sekä tukkukaupoille, että kuluttajille.

Suklaiden maistelu oli tarkoitus tehdä jo kesäkuussa, kun jatkoimme mieheni kanssa matkaa Kainuun mökille, mutta siellä sain pahan allergiareaktion ja suunnitelmat menivät uusiksi.  Emme siis järjestäneet kahdenkeskistä suklaamaistelua, vaan siirsimme sen myöhempään ajankohtaan.

Nyt on Heinäkuu melkein puolessa välissä ja mökkireissun jälkeen olen saanut toisenkin vakavan allergiareaktion, mutta nyt olen onnekseni tietoinen mistä ne ovat johtuneet. Soijasta! Onneksi se selvisi Allergiapolilla verikokeesta.

Mikä ihana yhteensattuma, että näissä testiini saamissani suklaissa ei ole SOIJAA. Jihuu! Paljastan teille mitä muuta niissä ei ole VANILJAA. Muistin mitä Jarkko oli kertonut vaniljasta ja soijasta! Vaniljalla yritetään usein peittää huonolaatuista suklaamassaa. Sopii minulle nämä vaniljattomat, sillä olen vaniljalle allerginen.

Yleensä kaikissa kaupasta löytämistäni suklaista olen bongannut vaniljan ja nykyisin yhä useammin soijalesitiinin. Niissä on myös vehnää tai maissia, joille myöskin olen allerginen. Soijalesitiinillä, vehnällä ja maissilla saadaan suklaaseen lisää massaa. Näin tarvitaan vähemmän aitoja raaka-aineita ja suklaa on siten halvempaa sekä helpompaa valmistaa suurina määrinä ja edullisilla raaka-aineilla.

Päätimme viime viikonloppuna, että maistelemme aina yhden suklaalevyn kerrallaan ja ensimmäiseen yhteiseen maisteluumme päätyi suklaa nimeltä Madagascar.

Suklaa on palkittu: Academy of Chocolate, hopea, bean to bar -maitosuklaa (2017).

Suklaat on pakattu laadukkaasti sekä pahvilaatikkoon, että folioon. Näin visuaalinen nautinto alkaa pakkauksesta ja maku pysyy hyvänä avaamiseen asti.

Laatikosta löytyi kaksi suklaatankoa ja heti tuli mieleen, että tässä on mietitty sitä, että koko levyä ei syödä kerralla, tai että kahdelle maistajalle on molemmille oma levy.

Suklaa oli kauniisti koristeltu. Levy on kuvassa hieman päältä muruinen. Olihan se matkannut matkalaukussani läpi Suomen.

Laitoimme suklaata suuhun ja maistelimme. Pyörittelimme ja katsoimme toisiamme silmiin.

Kyllä, tämä oli hyväääää!

Sopivasti kaakaon makua ja sopivasti maitoa. Ei liian makeaa eikä mikään maku tunkenut päälle. Otimme toiset palat suuhun ja nam, edelleen hyvää. Mielenkiintoista miten Jarkon sanat tulivat heti mieleeni. Ei suklaa kaipaa vaniljaa, jos se on oikeasti kunnon raaka-aineista valmistettu. Suklaa suli suussa ja maku viipyi pitkään. Ihana tumman suklaan ja maitosuklaan yhdistelmä. Ei mitään kitkeryyttä havaittavissa.

Päätimme jättää lopun suklaan mökille, sillä olemme menossa sinne tulevalla viikolla uudelleen. Mielenkiintoista miltä tämä sama suklaa maistuisi siellä missä sitä oli tarkoitus ensi kerran maistella. Emäjoen varressa nuotiotulilla.

Tyttäreni kanssa teimme viikonloppuna ruokaa ja testasimme Haiti nimisen suklaan maun ja lisäsimme sitä kanaruokaan. Oli aivan loistava yhdistelmä kanan ja punaviinin kera. Tästä tulee tänne blogiin ihan erillinen resepti ja arvio. Haiti levy meni kaikki ja pitääkin tilata sitä lisää Jarkolta.

Meille jäi vielä kaksi muuta levyä ja tulemme maistelemaan niitäkin lähiaikoina. Arvaat varmaankin, että emme malta odottaa. Ehkä jo tällä viikolla joku ilta.